Kypros Pähkinänkuoressa

Lainsäädäntöelin Parlamentti Lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen parlamentti. Sen jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Perustamisvuotenaan parlamentti koostui 50 jäsenestä, joista 35:n tuli olla kyproksenkreikkalaisia ja 15:n kyproksenturkkilaisia. Vuonna 1985 paikkojen määrää kasvatettiin 80:aan, joista 56 oli varattu kyproksenkreikkalaisille edustajille ja 24 kyproksenturkkilaisille. Kyproksenturkkilaisten edustajien vetäydyttyä vuonna 1964 parlamentti on toiminut ainoastaan kyproksenkreikkalaisten edustajien voimin. Uskonnolliset maroniitti-, armenialais- ja latinalaisryhmät äänestävät kyproksenkreikkalaisen väestön mukana ja valitsevat samalla kukin keskuudestaan yhden lisäedustajan. Nämä äänioikeudettomat edustajat osallistuvat parlamentin kokouksiin, mutta eivät päätöksentekoon. Heitä kuullaan kysymyksissä, jotka koskettavat erityisesti heidän edustamiaan väestöryhmiä. Parlamentti nimittää Kyproksen tasavallan presidentin virkaansa. Koska varapresidentin virka on ollut täyttämättä vuodesta 1964 asti, parlamentin puheenjohtaja toimii tasavallan virkaatekevänä presidenttinä tasavallan presidentin poissa ollessa tai ollessa väliaikaisesti estynyt. Oikeuslaitos Oikeuslaitos on erillinen elin, joka on riippumaton valtionhallinnon kahdesta muusta elimestä. Oikeuslaitos on itsehallinnollinen toimikelpoisuuteen, määräysvaltaan ja tuomiovaltaan nähden. Korkein oikeus Korkein oikeus on maan korkein oikeusaste. Se koostuu 13 tuomarista, joista yksi on puheenjohtaja. Sillä on tuomiovalta minkä tahansa lain perustuslainmukaisuuden tai tasavallan elinten tai viranomaisten välille syntyneiden valta- tai toimikelpoisuuskiistojen selvittämisessä. Lisäksi se kuulee ja antaa päätöksensä kaikista tasavallan presidentin esittämistä selvityspyynnöistä, jotka koskevat parlamentin säätämien lakien perustuslainmukaisuutta. Korkein oikeus on tasavallan viimeinen valitustuomioistuin , joten sillä on harkintavalta kuulla ja tehdä päätöksiä valituksissa, jotka koskevat alemmissa oikeusasteissa käsiteltyjä siviili- ja rikosoikeudenkäyntejä. Vaalituomioistuimena korkeimmalla oikeudella on myös valta kuulla ja antaa päätöksiä vaalilainsäädännön tulkitsemiseen ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi korkein oikeus toimii merioikeustuomioistuimena , jolla on valta antaa tuomioita ja käsitellä valituksia. 4