Kypros Pähkinänkuoressa

Tuonti Tuonti luokitellaan taloudellisen kohteensa mukaisesti kuluttajatuotteisiin, poltto- ja voiteluaineisiin, välituotteisiin, kuljetuskalustoon ja pääomahyödykkeisiin. Vuonna 2015 pääosa Kyprokseen tuoduista hyödykkeistä oli peräisin Euroopan unionista, 72,3 % kaikesta tuonnista. Merkittäviä EU:n sisäisiä tavarantoimittajia olivat Kreikka, Iso-Britannia, Italia, Saksa, Alankomaat ja Espanja. Vienti Kyproksessa tuotettuja merkittäviä vientituotteita ovat lääkevalmisteet, juusto (mukaan lukien kyproslainen erikoisuus ”halloumi”), perunat, jäte ja paperijäte, lasi ja metalli, sementti, kulta, sitrushedelmät, kala, jalostettu katodikupari, hedelmä- ja vihannesmehut ja tietoliikennelaitteet. Vuonna 2015 vienti Euroopan unioniin muodosti 51,6 % kokonaisviennistä. Pääasiallisia vientimaita olivat Kreikka, Irlanti ja Iso-Britannia. Lisäksi 26,6 % kokonaisviennistä suuntautui Aasian maihin ja 8,9 % Afrikan maihin. Jälleenlaivaus Maantieteellisen sijaintinsa ansiosta Kyproksesta on tullut tärkeä jälleenlaivauskeskus, jonka kautta kulkee suuria määriä jälleenvientiä Lähi-idän ja Keski-Euroopan maihin. Vuonna 2015 jälleenviennin arvo kasvoi 27,4 % vuoteen 2014 verrattuna. Ensisijainen sektori Vuonna 2015 ensisijainen sektori (pääasiassa maatalous) muodosti 2,3 % bruttoarvonlisäyksestä. Tärkeimpiä satokasveja ovat perunat ja muut vihannekset, viljat, sitrushedelmät, viinirypäleet ja oliivit. Karjatalous koostuu pääasiassa naudoista, lampaista, vuohista, sioista ja siipikarjasta. Kalastusteollisuus koostuu rannikkokalastuksesta ja troolikalastuksesta sekä vesiviljelystä merellä. Luonnonvarat Saaren luonnonvarat koostuvat kuparista, kipsistä, puusta, marmorista, bentoniitista ja maapigmentistä, mutta mitään niistä ei esiinny merkittäviä määriä. Vettä on Kyproksessa vähän. Ongelma on ratkaistu patoja ja suolanpoistolaitoksia rakentamalla. 28