Kypros Pähkinänkuoressa

Talous Siitä huolimatta, että poliittinen ongelma on edelleen ratkaisua vailla, hallituksen hallitsemien alueiden vapaa markkinatalous on toipunut hyvin vuodesta 1974. Taloudellisen menestyksen katsotaan olevan muun muassa seuraavien tekijöiden ansiota: markkinalähtöisen talousjärjestelmän omaksuminen, lukuisten peräkkäisten hallitusten vakaa makrotaloudellinen politiikka, sekä dynaamisen ja joustavan yrittäjäyhteisön ja korkeasti koulutetun työvoiman olemassaolo. Viimeisen 20 vuoden aikana Kyproksen talous on siirtynyt maataloudesta palveluihin ja kevyttuotantoon. Nykyään Kypros on merkittävä turistikohde ja moderni kansantalous, joka tarjoaa dynaamisia palveluita ja edistyneen fyysisen ja sosiaalisen infrastruktuurin. Kyproksen tasavalta liittyi eurojärjestelmään 1. tammikuuta 2008 ja otti Kyproksen punnan korvaavan euron viralliseksi valuutakseen. Kansainvälisellä talouskriisillä oli suuri vaikutus Kyproksen talouteen. Kriisin seurauksena hallituksen oli pakko hakea EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n (”Troikka”) avustusta. Keväällä 2013 Kypros solmi Troikan kanssa lainasopimuksen ja sopi makrotaloudellisesta tasausohjelmasta (yhteisymmärryspöytäkirja), jonka tavoitteena on taloudellisen vakauden palauttaminen. Kypros lopetti makrotaloudellisen tasausohjelman noudattamisen kolme vuotta myöhemmin, 31. maaliskuuta 2016, täytettyään sen rahoitusta, pankkitoimintaa ja rakennehaasteita koskevat ehdot. Samalla Kypros osoitti selättäneensä taantuman. Euroryhmä, IMF ja EU-virkamiehet ovat onnitelleet Kyprosta sen tekemästä ahkerasta työstä, sitoutumisesta ja tärkeistä saavutuksista. Näitä saavutuksia ovat esimerkiksi talouskasvun kääntäminen positiiviseksi vuonna 2015 (talous kasvoi noin 1,7 %), pankkisektorin vakauttaminen, rahoitusaseman palauttaminen kestävälle pohjalle, julkisen velan pienentäminen, paluu kansainvälisille pääomamarkkinoille, ja kansainvälisten luottoluokitusyhtiöiden myöntämän luottoluokituksen jatkuva parantaminen. Hallitus on julistanut sitoutuneensa maltillisen makrotalous- ja rahoituspolitiikan ylläpitämiseen ja rakenneuudistusten edistämiseen. Se pyrkii myös säilyttämään Kyproksen edut, kuten hienostuneen infrastruktuurin ja suotuisan verojärjestelmän, talouden kilpailukyvyn parantamiseksi entisestään. Huomionarvoista on lisäksi se, että Kyproksen yksinomaisella talousvyöhykkeellä hiljattain käynnistetyissä maakaasuetsinnöissä on löydetty merkittäviä maakaasuvarantoja, jotka tuovat keskipitkällä aikavälillä Kyprokselle merkittäviä tuloja. 24